Anna Vuorjoki ryhmäpuheessa budjetin lähetekeskustelussa: ”Ensi vuonna tarvitsemme elvyttävää talouspolitiikkaa”

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

”Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Vasta vanhempana mä tajusin ettei lelut ole satojen markkojen arvoisia, meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa.” Näin muistelee Silja A-studiossa omaa lapsuuttaan 90-luvun laman aikana.

Siljan sukupolvi kärsi paitsi lamasta, myös virheistä sen hoitamisessa. Talouden ongelmiin vastattiin karsimalla lasten ja nuorten palveluita. Tilastot vuonna 1987 syntyneiden suomalaisten elämästä ovat hätkähdyttäviä: joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa, joka viidennellä on ollut mielenterveyden ongelmia ja joka neljäs on syyllistynyt rikoksiin tai rikkomuksiin.

Nyt olemme koronaepidemian vuoksi tilanteessa, jossa talous on heikentynyt nopeasti. Monessa perheessä on toimeentulovaikeuksia. Rajoitustoimet, etäopetus ja epidemiatilanteen aiheuttama stressi ovat vaikuttaneet niin lasten kuin aikuistenkin hyvinvointiin.

Olemme luisuneet vähän matkaa suuntaan, jossa ihmisiä syrjäytetään ja sosiaaliset ongelmat voivat kärjistyä, onneksi kuitenkin vasta lyhyen aikaa. Nyt voimme valita, mihin suuntaan jatkamme, ja toimia viisaammin kuin 90-luvulla. Nuorisotyön ja sosiaalityön keinoin, oppimista tukemalla tai hyvällä mielenterveyshoidolla moni ihminen voidaan vielä auttaa jaloilleen ja estää haasteiden syveneminen. Tämä vaatii isoa lisärahoitusta palveluihin.

Olemme koronaepidemian aikana nähneet, kuinka valtava osaaminen ja potentiaali kaupungin henkilöstöstä löytyy. Esimerkiksi terveydenhuollossa ja kouluissa on kyetty huikeisiin suorituksiin, kun uusi ja yllättävä tilanne on pitänyt ottaa nopeasti haltuun. Haluamme lämpimästi kiittää tästä kaikkia kaupungin työntekijöitä. On helppoa luottaa siihen, että henkilöstön ammattitaidon turvin myös kriisin jälkihoidossa onnistutaan, kunhan vain osoitamme siihen riittävät resurssit ja mahdollisuudet.

Hyvät valtuutetut,

Koronaepidemian edessä emme ole olleet kaikki samassa veneessä. Vakituisessa työsuhteessa oleva toimihenkilö on ollut eri asemassa kuin kulttuurialan freelancer. Korkeasti koulutettu ja suomenkielinen vanhempi on pystynyt auttamaan lastaan etäopiskelussa eri tavalla kuin sellainen, jonka suomen kielen taito on heikko.

Eniten epidemiasta ovat kärsineet erityisen haavoittuvat ihmiset. Jo ennestään uupuneet tai psyykkisesti sairaat ovat olleet lujilla. Virikkeiden puute ja yksinäisyys ovat vaikuttaneet monen vanhuksen toimintakykyyn. Kaupunki on karsinut epidemia-aikana palveluita kenties liikaaikin, ja esimerkiksi asunnottomien arjesta on tullut entistä kohtuuttomampaa. Itsemurhien määrän kasvu on vakava merkki avun tarpeesta, johon ei ole pystytty vastaamaan tarpeeksi.

Välillisesti epidemia on kärjistänyt etnisiin ryhmiin kohdistuvaa syrjintää. Niin Suomen kuin maailman tapahtumien valossa rasisminvastainen työ on nyt entistäkin tärkeämpää.

Kokonaisuudessaan kuva koronan vaikutuksista eri ihmisryhmiin on epäselvä, emmekä tarkkaan tiedä, onko epidemia synnyttänyt uusia haavoittuvia ryhmiä. Siksi hyvä jälleenrakennus vaatii tutkimuspohjaista tietoa.

Hyvät valtuutetut,

Ensi vuonna tarvitsemme elvyttävää talouspolitiikkaa, joka tukee työllisyyden ja toimeliaisuuden elpymistä. Helsinki on tehnyt useana vuonna suuria ylijäämiä, ja muihin kuntiin verrattuna taloutemme on poikkeuksellisen vahva. Samalla Helsingin merkitys koko maan talouden veturina on suuri. Siksi meillä on paitsi mahdollisuus, myös vastuu käyttää julkista rahaa, jotta saamme yhteiskunnan pyörimään normaalisti.

Pahinta, mitä voisimme nyt tehdä, olisi lähteä leikkausten tielle. Olemmekin erittäin iloisia siitä, että myös pormestari on ottanut leikkauksiin kielteisen kannan. Pikemminkin on syytä vauhdittaa investointeja kuten koulujen ja päiväkotien korjauksia. Opetus, varhaiskasvatus, nuorisotyö, lasten ja perheiden tuki, terveydenhoito ja vanhusten hyvinvoinnin parantaminen vaativat välttämättä lisärahoitusta. Helsingin taloustilanteessa velkaantuminen ei ole katastrofi vaan tässä tilanteessa vähiten huono vaihtoehto.

On tärkeää, että jälleenrakennusta suunnitellaan avoimesti ja kaikkien poliittisten ryhmien yhteistyönä. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa nousee esille huoli vallan keskittymisestä pormestarille. Moniäänisestä ja läpinäkyvästä päätöksenteosta huolehtiminen on haaste niin koronan jälkihoidossa kuin kaupungin johtamisessa yleisemmin.

Kriiseissä piilee uhkien lisäksi usein myös mahdollisuuksia esimerkiksi uuden oppimiseen. Korona on pakottanut meitä vähentämään matkustamista ja kuluttamista. Tästä muutoksesta voi löytyä siemeniä toimintatapoihin, jotka auttavat vähentämään ilmastopäästöjä pitkällä tähtäyksellä. Moni helsinkiläinen on myös löytänyt kaupunkiluonnon merkityksen uudella tavalla. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kapeneminen eivät uhkaa elämäämme yhtään sen vähempää kuin korona. Ensi vuonna kaupungin ilmastotyön pitääkin olla entistä kunnianhimoisempaa.

Hyvät valtuutetut,

90-luvulla kaikilla lapsilla ei mennyt huonosti. Monet vanhemmat säilyttivät työpaikkansa ja toimeentulonsa. “Oli outoa, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissuilla”, kertoo Silja, jonka omilla vanhemmilla ei ollut niihin varaa.

Nytkään kaikkien helsinkiläisten hyvinvointi ei ole vaarassa, vaan kyse on siitä, miten koronan kustannukset jaetaan helsinkiläisten kesken. Korona ei ole yhden meistä syy enempää kuin toisenkaan, emmekä saa hyväksyä sitä, että kovin taakka kohdistuisi köyhimpiin ja hauraimpiin. Julkisen talouden kasvattaminen sen sijaan tarkoittaa, että kannamme vastuuta kriisin seurauksista yhdessä.



— Lue lisää

17 kesäkuun, 2020 | Tiedotteet

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei hyväksy muutettua suunnitelmaa Lapinlahden sairaala-alueen varaamisesta NREP:ille

27 toukokuun, 2020 | Uncategorized

Blogi: Touhulan voitontavoittelu kostautumassa perheille

19 toukokuun, 2020 | Tiedotteet

Tiedote: Terveysasemien ulkoistaminen lisää kustannuksia ja eriarvoisuutta