Haglund: Ryhmäpuhe – Helsingin uusi strategia kirittää ilmastotoimia ja vahvistaa yhdenvertaisuutta

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund.

Ranskan kielessä käytetään samaa sanaa kuvaamaan sekä aikaa että säätä. Arvelen sen johtuvan siitä, miten sään vaihtelusta muodostuneet vuodenajat ovat kautta aikojen kellon lailla rytmittäneet ihmisten elämänkulkua. Tiedetään milloin on oikea aika kylvää perunaa, milloin poimitaan marjat ja sienet. 

Vuosi vuodelta tämä jääkaudesta asti melko luotettava säävaihteluihin perustuva vuosikello muuttuu kuitenkin ilmastonmuutoksen myötä. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt uhkaavat sekä satokausia että elinolosuhteita. Etenkin länsimaiden päästöistä johtuvia vaikutuksia ja suuria sopeutumistarveita koetaan ympäri maailma jo nyt.

Aiheuttamalla ilmastonmuutoksen me ihmiset olemme käynnistäneet sään muunnoksen luotettavasta kellosta aikakoneeksi, joka vahvistuvien myrskyjen voimin konkretisoi meille menneiden vuosikymmenten toimintamme seuraukset. Sään aikakone toimii myös tulevaisuuden suuntaan, sillä ne päästöt jotka nyt aiheutamme, konkretisoituu äärimmäisenä kuivuutena ja merenpinnan nousuna vasta tuleville sukupolville. 

Vaikka Helsingin kaupunkistrategian kausi on seuraavat neljä vuotta, sen vaikutuksen horisontti on paljon pidempi. Jotta voimme ymmärtää nykyaikamme ongelmia, meidän on tarkasteltava niiden taustoja ja historiaa. Jotta voimme ratkaista ongelmat kestävällä tavalla, meidän on ennakoitava päätöstemme seurauksia. Vasemmiston tavoite on rakentaa kaupunkia, joka turvaa hyvän arjen nykyisille helsinkiläisille eikä jätä hyvinvointivelkaa tai ilmastokriisiä tulevien sukupolvien korjattavaksi.

 

Ilmastotavoitteet kiristyvät, pandemian jälkihoitoon panostetaan

 

Uusi kaupunkistrategia nostaa ilmastotoimiemme kunnianhimon tasoa. Helsinki on hiilineutraali jo vuonna 2030. Vasemmistossa olemme erityisen iloisia siitä, että Helsinki asettaa nyt hiilinollatavoitteella päästöille loppupäivämäärän ja kasvihuonepäästöt painetaan nollaan viimeistään vuonna 2040. Ilmastoajattelu näkyy kaikessa toiminnassamme lämmityksestä rakentamiseen ja liikennesuunnitteluun. Ilmastotoimien on vakiinnuttava viime valtuustokauden kokeiluista ja kilpailuista kaupunkisuunnittelun lähtökohdiksi. 

Strategia turvaa useita helsinkiläisille rakkaita ja luontoarvoiltaan arvokkaita alueita. Stansvikinkallion asemakaava arvioidaan uudelleen, Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön ja Keskuspuistoon ei tule uutta rakentamista. Kansallisen kaupunkipuiston valmistelu etenee. Perustamme vähintään viisi luonnonsuojelualuetta vuodessa emmekä enää rakenna luontoarvoiltaan arvokkaille alueille. 

Ilmastokriisin lisäksi kaupunkistrategia tarttuu myös koronakriisin seurauksiin. Pandemia on koetellut erityisesti kulttuuri- ja tapahtuma-alaa sekä aiheuttanut paineita sosiaali- ja terveydenhuollossa. Etenkin nuoret ovat joutuneet kärsimään koronan vaikutuksista kohtuuttomasti. Tämän takia onkin elintärkeää, että strategiassa on varattu erillinen 65 miljoonan tukipaketti koronan jälkihoitoon, jotta kriisin varjo jäisi mahdollisimman lyhyeksi. 

Yksi aikamme suurimmista haasteista on eriarvoisuuden syventyminen, vaikka yhdenvertaisuudesta puhutaan enemmän kuin koskaan ennen. Siksi on välttämätöntä, että strategia toteaa lyhyiden päiväkoti- ja koulumatkojen kuuluvan kaikille lapsille sekä laadukkaiden lähipalveluiden kuuluvan kaikille helsinkiläisille, asuinalueesta riippumatta. Myös taide, tapahtumat, liikuntapaikat, kirjastot, puistot ja lähiluonto vahvistavat kaikkien alueiden viihtyisyyttä ja omaleimaisuutta. Eriarvoistuminen ja alueiden eriytyminen pysäytetään määrätietoisilla alueellisilla panostuksilla. Vasemmisto pitää erityisen tärkeänä, että koulujen perusrahoitus nyt turvataan ja koulujen välistä yhdenvertaisuutta vahvistetaan.

 

Määrätietoisesti kohti hauskempaa ja inhimillisempää Helsinkiä

 

Kuten lisääntyvät sään ääri-ilmiöt osoittavat, emme koskaan elä menneisyydestä tai tulevaisuudesta irrallaan olevaa nykyhetkeä. Ovatko tässä strategiassa määritellyt toimet riittäviä vastaamaan ilmastokriisiin, tasaamaan eriarvoisuutta, tai paikkaamaan kulttuurialan koronamenetyksiä? Eivät itsessään, varsinkaan jos kysyisimme esimerkiksi Pitkällä sillalla mieltä osoittavalta Elokapinalta, eriarvoisuustutkijoilta tai tapahtumatuottajilta. Tämä strategia luo kuitenkin vankan pohjan toimia seuraavat neljä vuotta määrätietoisesti kohti kestävämpää, yhdenvertaisempaa, hauskempaa ja inhimillisempää Helsinkiä. Vasemmistoliitto kannattaa kaupunkistrategian hyväksymistä.

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund



— Lue lisää

22 kesäkuun, 2022 | Ajankohtaista

Haglund: Ryhmäpuhe – Helsingillä on varaa pitää kaupunkilaisten palveluista hyvää huolta – myös kriisitilanteissa

14 huhtikuun, 2022 | Tiedotteet

Tiedote: Helsingin henkilöstöpula ratkaistava

5 huhtikuun, 2022 | Tiedotteet

Tiedote: Energian kallistumiseen varauduttava – hintojen nousu ei saa johtaa palvelujen heikentämiseen!