Helsingillä on varaa voida hyvin! – Kaupungin tulos yli 2,5 miljardia kahden valtuustokauden aikana

Kuvaaja: Henri Salonen

Kirjoittaja Dan Koivulaakso on Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu. 

Helsinki on Suomen rikkain kaupunki ja meillä on vakaa talous. Vakautta vahvistavat myös viimeaikaiset myönteiset talousennusteet ja valtion vastuullinen kehysriihipäätös, joka turvasi sosiaali- ja terveyspalveluiden  sekä koulutuksen rahoituksen ja sulki ne sopeutuksen ulkopuolelle. 

Myönteisistä näkymistä huolimatta ehdokkaana huomaa kuntavaalien lähestymisen vaalikoneiden varsin vaihtoehdottomista kysymyksistä. Yleisradio kysyy, pitäisikö kunnan menoja ja tuloja tasapainottaa menoja karsimalla vai veroja kiristämällä, Helsingin Sanomat taas haluaa tietää, mitä tehdään, jos edessä ovat joko leikkaukset palveluista tai verojen korotus. Mielestäni olennaisempaa olisi miettiä, ovatko nämä vaihtoehdot Helsingin kohdalla ollenkaan ajankohtaisia.

Helsingin väkiluku ja sen myötä kaupungin tekemät investoinnit ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Väkiluku on kasvanut yli 50 000 asukkaalla vuoden 2012 jälkeen. Samana ajanjaksona kaupunki on tehnyt 2 568 miljoonan euron (2,57 miljardin) yhteenlasketun tuloksen. Lainakanta asukasta kohden on ajanjaksona laskenut.

 

Helsingin kaupungin tulos vuosina 2013-2020 (miljoonaa)

Erittäin olennainen kysymys tällaisessa tilanteessa on, voisiko kasvua tukevia investointeja tehdä astetta enemmän lainarahalla, ja siten käyttää enemmän rahaa sosiaalisiin investointeihin, kuten osaajien houkutteluun, koulutukseen ja ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Vuoden 2020 arviointikertomuksesta käy ilmi, että vastoin yleisiä harhaluuloja Helsingin kaupungin lainakanta on laskenut vuosittain vuoden 2015 jälkeen, vaikka investointimenot ovat kasvaneet. Kaupungin strategiaa, jonka mukaan lainakanta per asukas ei saisi kasvaa, on toteutettu niin tehokkaasti, että lainakanta asukasta kohden on pienentynyt huomattavasti. Vuonna 2016 lainakanta oli 2100 euroa per asukas, vuoden 2020 lopussa se oli laskenut noin 1500 euroon.

Helsingin kaupunkikonsernin lainakanta sen sijaan on korkea ja myös kasvanut. Kaupunkikonserni tarkoittaa kaupungin lisäksi kaikki niitä yhtiöitä ja säätiöitä, joissa Helsingissä on määräysvalta, eli esimerkiksi satama-, energia- ja asunto-osakeyhtiöitä.  Konsernin kasvanut lainakanta ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön ongelma, sillä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vieraan pääoman (eli lainojen) määrä on suuri. Yhtiön lainanhoitokulut tulevat kuitenkin maksetuksi vuokratuloina talojen asukkailta.

Tämän tekstin tarkoituksena on siis osoittaa, että Helsingillä todella on varaa parempaan. Helsingillä on varaa panostaa lapsiin ja nuoriin. Helsingillä on varaa korjata koronakriisin aiheuttama pahoinvointi panostamilla tukitoimiin. Helsingillä on varaa voida hyvin! 

Toipuminen koronakriisistä

Koronakriisi ja siitä toipuminen aiheuttaa edelleen epävarmuutta ja turhautumista. Erityisen raskasta on ollut niillä aloilla, jotka ovat kärsineet eniten rajoituksista, kuten kulttuuri- ja tapahtuma-ala ja ravintola-ala. Koulutuksessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa taas on syntynyt paljon umpeenkurottavaa palveluvajetta. Kaikki nämä seikat aiheuttavat taloudellisia paineita yhteiskunnan eri osa-alueilla ja kaupungin eri toimialoilla.

Siksi meidän pitää varautua koronapandemian aiheuttaman hoitovelan sekä oppimisvajeen purkamiseen. Mitä nopeammin kriisi saadaan kuriin ja väestö rokotettua, sitä nopeammin Helsingin todellinen elpyminen voi alkaa. Kesällä voidaan toivottavasti jo palata mahdollisimman normaaliin arkeen. Kriisin jälkeiseen aikaan kenelläkään ei ole kristallipalloa, mutta on hyvin mahdollista, että palvelualat ja matkailu Helsingissä elpyvät nopeasti patoutuneen kysynnän vuoksi. Muutenkin Helsingillä on kaikki edellytykset nousta kriisistä nopeasti, kunhan rokotteet ja rajaturvallisuus varmistetaan. 

Koronan aiheuttamia kustannuksia Helsingin kaupungille tulee tarkastella oikeassa mittakaavassa. Koronapandemia on paitsi koetellut kaupunkilaisia myös vähentänyt kaupungin verotuloja, ja toisaalta lisännyt kaupungin menoja monilla toiminnan alueilla. Luvut kaupungin taloudesta kuitenkin osoittavat, kuinka vahva Helsingin talous todellisuudessa on.

Pormestarin katsauksessa Helsingin vuoden 2021 talousarviossa lukee: Koronavirusepidemia on aiheuttamassa Helsingin kaupungin talouteen tuoreimman arvion mukaan 67 miljoonan euron loven vuonna 2020. Ensi vuonna [2021] epidemian talousvaikutuksen arvioidaan olevan yli 260 miljoonaa euroa. Arvioissa on huomioitu valtion kompensaatiot kunnille ja kuntayhtymille. 

Tälle vuodelle arvioitu 260 miljoonan euron koronakustannus on tietysti valtava määrä rahaa, suuruusluokaltaan vajaat 70 prosenttia rahamäärästä, jonka Helsinki käyttää perusopetukseen (perusopetus – 382,54 M€). Mutta samassa suuruusluokassa on myös viime vuoden budjetoitua parempi ylijäämä. Vuoden 2020 tilinpäätös on nimittäin jo täsmentynyt ja tulos ylitti talousarvion 234 miljoonalla eurolla ollen yhteensä noin 500 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tähän vaikuttivat merkittävästi valtiolta saadut koronatuet.

Tässä valossa vaikuttaa selvältä, että Helsingin, kaupungin, joka monen mielestä on rikas kuin rosvopäällikkö, ei ole tarpeen leikata esimerkiksi koulutuksesta taloudelliseen tilanteeseensa vedoten.

Tämä kysymys nousi tapetille vuoden 2021 talousarviokäsittelyssä, kun Helsinki päätyi kokoomuksen, SDP:n, vihreiden ja RKP:n voimin tekemään 22 miljoonan euron leikkaukset kasvatuksen ja koulutuksen budjettiin. Myös perussuomalaiset äänestivät valtuustossa leikkausten puolesta kotihoidontuen leikkauksia lukuunottamatta. Samalla kokoomus, SDP, vihreät ja RKP totesivat, että valtion koronarahoitusta ja tasa-arvorahoitusta pyritään käyttämään lähinnä itse aiheutettujen budjettivajeiden paikkailuun, vaikka tuki oli tarkoitettu epidemian aiheuttamien oppimisvajeiden korjaamiseen. Myös toiselle asteelle osui merkittäviä leikkauksia.

Vasemmistoliiton pitkän kampanjoinnin ansiosta kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta päätyi 13.4.2021 esittämään 17,5 miljoonan ylitysoikeutta koulutusmenoihin. Tämä oli erinomainen uutinen. Osa leikkauksista siis peruttiin ja hyvä niin. On kuitenkin tärkeää, että tällainen alibudjetointi Helsingin kaupungissa saadaan pysyvämmin estettyä ja kaikille turvattua tarvittavat palvelut.

Mistä rahat?

Vasemmistoliitto on monissa vaaleissa julkaissut laskelmat, joilla osoitamme, miten rahoitamme kaikki yhteiskunnalliset uudistuksemme ja ihmisten elämää parantavat hankkeemme. Niin myös näissä vaaleissa. Kuntataloutta voi tarvittaessa parantaa muuttamalla verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan. Helsingissä on tällä hetkellä valtakunnallisesti katsottuna erittäin alhainen 18 prosentin kunnallisvero, jota ei kuitenkaan ole tarvetta nostaa. Mikäli talous olisi tiukilla, tuottaisi puolen prosenttiyksikön korotus karkeasti 70 miljoonaa euroa kaupungin kassaan. Sekin olisi huomattavasti vastuullisempi tie kuin leikkaukset. Nykytilanteessa kumpiakaan ei kuitenkaan siis tarvita. 

Tämä johtuu siitä, että Helsingin tulot (sisältäen liikelaitokset) olivat vuonna 2020 yli 5,5 miljardia euroa jakautuen seuraavasti. 

Kunnallisvero 2 792 miljoonaa euroa = 50 % tuloista
Yhteisövero 519 miljoonaa euroa = 9 %
Vuokratulot 365 miljoonaa euroa = 7 %
Myyntitulot 341 miljoonaa euroa  = 6 %
Maksutulot 208 miljoonaa euroa = 4 %
Valmistus omaan käyttöön 193 miljoonaa euroa = 3 %
Satunnaiset tuotot 9 miljoonaa euroa
Valtionosuudet 480 miljoonaa euroa = 9 %
Rahoitustuotot 143 miljoonaa euroa = 3 %
Muut toimintatulot 179 miljoonaa euroa = 3 %
Kiinteistövero 255 miljoonaa euroa = 5 %
Tuet ja avustukset 54 miljoonaa euroa = 1 %
Kokonaistulot yhteensä 5 535 milj. euroa

Toimintamenot taas olivat 4,823 miljardia euroa jakautuen seuraavasti:
Sosiaali- ja terveystoimiala 2 267 miljoonaa euroa = 47 % menoista
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 1 235 miljoonaa euroa = 26 % Kaupunkiympäristön toimiala 784 miljoonaa euroa 16 %
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 259 miljoonaa euroa = 5 %
Keskushallinto 277 miljoonaa euroa = 6 %
Toimintamenot yhteensä 4 823 milj. euroa

Kaikki valtakunnallisesti pätevät toimet eivät sellaisenaan sovellu Helsinkiin. Asuminen täällä maksaa jo valmiiksi niin paljon, ettei kiinteistöveron nostaminen ole tarkoituksenmukaista, vaikka se jossain toisessa kunnassa hyvin voi sitä olla. Siinä tapauksessa, että kiinteistövero vastaisi paremmin arvokkaiden kiinteistöjen todellista arvoa, voisi tämä tuoda joitain lisätuloja Helsingille. Vasemmistoliitto on myös esittänyt valtakunnallisia veroratkaisuja, jotka toisivat tuloja myös Helsingille haittaamatta kasvua.

Lisäksi hallitus valmistelee parhaillaan kiinteistöveron uudistusta, jonka tavoitteena on saattaa maapohjien ja rakennusten verotusarvot lähemmäs käypiä arvoja. Eniten eroa verotusarvon ja markkina-arvon välillä on Helsingin kalleimmilla alueilla. Kiinteistöverouudistus voi tulevaisuudessa lisätä jossain määrin kaupungin saamaa verokertymää esimerkiksi sellaisilta suuria pääomatuloja nostavilta helsinkiläisiltä, jotka maksavat hyvin vähän tai ei lainkaan pääomaveroa. Tämä on ei kuitenkaan isossa kuvassa muuta Helsingin taloutta, sillä kiinteistöverolla kerätään vain noin viisi prosenttia kaupungin tuloista ja tällaisia kiinteistöjäkään ei ole määräänsä enempää. 

Kaikkein olennaisinta Helsingin taloudelle onkin Helsingin väkiluvun kasvun turvaaminen myös jatkossa. Kestävä väkimäärän kasvu, osaavat työntekijät ja työllisyysasteen nostaminen tuovat parhaimmalla tavalla lisätuloja Helsinkiin pidemmällä aikavälillä. Siksi asuntorakentamiseen on panostettava merkittävästi ja varmistettava, että kaavoituksesta saatava hyöty entistä suuremmissa määrin kohdistuu kaupungille eikä gryndereille. Koko Suomen talouskasvun kannalta keskeisimpiä pullonkauloja on, jos emme saa riittävästi osaavaa työvoimaa kestävän kasvun edellytykset omaavaan Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Tämän varmistamiseksi Helsingin on panostettava paitsi houkuttelevuuteen myös palveluihin ja osaamiseen.

Helsinki on varakas kaupunki ja meillä on jatkossakin varaa investoida ja toisaalta varata käyttömenoihin riittävästi rahaa. Helsingissä on varaa siihen, että jokaisella lapsella ja nuorella on hyvä olla koulussa ja mahdollisuus harrastaa, että jokainen vanhus tulee hoidetuksi oikeudenmukaisesti ja että rakenteet ympärillämme tukevat hyvän elämän edellytyksiä kaikille.

Helsingillä on varaa voida hyvin!

Lähteet:

Alla koonti tilinpäätöksistä kahdelta edelliseltä valtuustokaudelta, jonka ajan itse olen ollut kaupunginvaltuutettu. Niiden aikana Helsinki on tehnyt yli 2,5 miljardin euron tuloksen. 

2013
Helsingin vuoden 2013 tulos oli 147,1 miljoonaa euroa ja ylijäämä 159,0 miljoonaa euroa. Tulos muodostui 129,3 miljoonaa euroa talousarviota paremmaksi. Kunnallisverokertymä ylitti talousarvion ja korkomenot olivat ennakoitua pienemmät. Helsingin Energia -liikelaitoksen tulos oli talousarviota parempi.
(tilinpäätöstivistelmä sivu 4 https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2014/tp_2013_tiivistelma.pdf


2014
Helsingin tulos vertailukelpoinen tulos oli 188,5 miljoonaa euroa. Ilman liikelaitoksia tarkasteltuna yhtiöittämisten vaikutukset eliminoiden tulos oli 45,4 miljoonaa euroa. 

Kaupungin vuoden 2014 tulokseen sisältyy Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittämisistä aiheutuva 1 056 miljoonan euron suuruinen kirjanpidollinen tulosta parantava vaikutus. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset sisältäen vuoden 2014 tilikauden tulos oli 1 244,6 miljoona euroa ja ylijäämä 1 633,2 miljoona euroa (1,244 ja 1,633 miljardia euroa).

(tilipäätös sivu 16 https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2015/Tilinpaatos_2014.pdf

2015

Kaupungin tilikauden tulos oli 18,6 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vertailukelpoinen tulos oli 188,5 miljoonaa euroa. Kaupungin vuoden 2015 kirjanpidollisen tuloksen muodostumiseen vaikuttivat Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan kauppaan liittyvät kulukirjaukset. Rahoitusmenoihin sekä arvonalentumisiin muodostuneet kirjaukset heikensivät tulosta yhteensä 67 miljoonan euron verran. 

(tilipäätös sivu 16 https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2016/Tilinpaatos_2015.pdf)


2016
Kaupungin tilikauden tulos oli 470,2 miljoonaa euroa. Vuosi 2016 oli Helsingin kaupungin taloudessa odotettua myönteisempi. Kaupungin toimintakate toteutui talousarviota parempana ja verotulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös korkomenot olivat talousarviota pienemmät. Siten vuosikate toteutui 300 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Kaupungin tulorahoitus riitti poikkeuksellisen korkeiden maanmyyntitulojen ansiosta kattamaan investointitason. 

Vuonna 2016 toiminnan ja investointien rahavirta muodostui noin 159 miljoonaa euroa positiiviseksi. Kiinteän omaisuuden myyntituloja tonttien osalta kirjautui kirjanpidollisesti 240,2 miljoonaa euroa. Tästä tuloutui 127 miljoonaa euroa vuonna 2016 loppujen jäädessä saamisiksi.

(tilinpäätöstiivistelmä sivu 13 https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2017/Tilinpaatostiivistelma-2016.pdf

2017
Helsingin tilikauden tulos oli 483,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 tulos mahdollistui, kun toimintakate toteutui talousarviota parempana ja verotulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös korkomenot olivat talousarviota pienemmät. Kaupungin kokonaismenotaso alitti talousarvion johtuen pääasiassa Länsimetron liikennöinnin aloittamisen viivästymisestä sen vaikutuksesta HKL:n menoihin sekä HSL:n maksuosuuteen. 

Kaupungin menotaso toteutui perustoimeentulotuen maksatuksen siirtymisestä KELA:lle johtuen edellistä vuotta pienempänä. Vertailukelpoisesti tarkastellen menokasvu jäi matalaksi, vain noin 0,6 prosenttiin. Sosiaali- ja terveystoimen vertailukelpoistetut menot laskivat edellisestä vuodesta 0,42 prosenttia

(tilinpäätös sivu 17 https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2018/Tilinpaatos-2017.pdf)

2018 

Helsingin tilikauden tulos oli 386,8 miljoonaa euroa ollen 199 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuoden 2017 tulos oli 483,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 tulos 470,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 tulos mahdollistui, kun toimintakate toteutui talousarviota parempana (81 miljoonaa euroa) ja vero- sekä valtionosuustulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän (106 miljoonaa euroa). Myös korkomenot olivat talousarviota pienemmät (12 miljoonaa euroa).

(tilinpäätöstiedote 2018: https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/tilinpaatos-2018

2019
Helsingin tulos oli 376,9 miljoonaa euroa, eli 94 miljoonaa euroa vuoden 2019 talousarviota parempi. Tulos mahdollistui, kun toimintakate toteutui talousarviota parempana, toimintatulojen ylittyessä talousarviossa merkittävästi. Maan-, rakennusten- ja osakkeiden myyntituloja kertyi huomattavasti talousarviossa ennakoitua enemmän. Myyntitulojen yhteenlaskettu kertymä oli 157 miljoonaa euroa, mikä on 40 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän. Myös osinkotulot toteutuivat talousarviossa ennakoitua suurempina.  

(tilinpäätöstiivistelmä sivu 7 https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2020/Tilinpaatostiivistelma-2019.pdf

2020 

Helsingissä koronaviruksen ennakoitiin yhtäältä vähentävän verotuloja rajusti ja toisaalta kasvattavan kustannuksia. Näin osittain tapahtuikin, mutta valtion maksamien ylimääräisten koronakompensaatioiden sekä verotulojen ennakoitua paremman kertymän vuoksi kaupungin tilikauden tulos kääntyi lopulta talousarviota paremmaksi. Helsingin tilikauden tulos vuonna 2020 oli 497 miljoonaa euroa, mikä oli 234 miljoonaa euroa talousarviossa ennustettua parempi. 

(Helsinki tilinpäätös sivu 4 https://www.hel.fi/static/kanslia/Julkaisut/2021/helsinki_tilinpaatos_2020.pdf)



— Lue lisää

14 lokakuun, 2021 | Tiedotteet

Tiedote: Helsinki aloittaa kokeilun maksuttomasta aamupalasta kouluissa!

12 lokakuun, 2021 | Blogit

Päästöjä ja henkilöautoilua lisäävä tunnelihanke on vakavassa ristiriidassa hiilineutraalin Helsingin rakentamisen kanssa

11 lokakuun, 2021 | Blogit

Uusi kaupunkistrategia: Askeleita kohti yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa Helsinkiä