Kriisiytynyt perusterveydenhuolto vaatii vahvistamista

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet Samuel Adouchief ja Meri Valkama. Kuvat: Pinja Nikki ja Emma Grönqvist.

Pian kaksi vuotta kestänyt pandemia on asettanut suomalaisen terveydenhuollon kantokyvyn äärirajoille. Koronapandemian uusin vaihe on johtanut Helsingissä tilanteeseen, jossa henkilöstöä on jouduttu siirtämään muista tehtävistä Herttoniemen koronapotilaita varten avattuun varasairaalaan.

Vaikutus hoito- ja hoivapalveluihin on vakava. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarkastuksia ei tehdä lainkaan lähes kuukauteen. Kiireetöntä hoitoa supistetaan niin terveysasemilla kuin hammashoidossakin. Myös vanhusten kotihoidon käyntejä joudutaan siirtämään, mikä tarkoittaa konkreettisesti esimerkiksi suihku- ja peseytymisapukäyntien viivästymistä jo valmiiksi hauraassa asemassa olevilta ihmisiltä.

Muitakin peruspalveluita joudutaan typistämään, kun henkilökunta sairastaa muun väestön mukana. Esimerkiksi kirjastoista on siirretty työntekijöitä paikkaamaan varhaiskasvatuksen vaikeaa tilannetta.

 

Aiemmat poliittiset valinnat tilanteen taustalla

 

Pitkittynyt pandemia näyttää uudessa valossa ne aiemmin tehdyt poliittiset valinnat, joiden pohjalta julkisia palveluja on järjestetty. Perusterveydenhuollon kantokyky on karsittu niin ohueksi, etteivät palvelut kriisin iskiessä yksinkertaisesti riitä. Nyt tapahtuva peruspalvelujen supistaminen, jotta kaikki koronapotilaat saadaan hoidetuksi, tapahtuu muun hyvinvoinnin kustannuksella. Mikään tästä ei ole sattumaa tai vahinkoa, vaan seurausta vuosia kestäneestä tietoisesta alibudjetoinnista ja lyhytnäköisestä tehostamispolitiikasta. Ongelma ei ole vain Helsingin vaan koko Suomen, ja sitä ovat nostaneet viime aikoina esiin niin useat lääkärit, hoitajat kuin esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johto.

Pandemian alussa koko maailma oli uudessa tilanteessa ja ratkaisuja kriisin hoitamiseksi piti kehittää lennosta. Nyt olemme eläneet kriisin keskellä pian kaksi vuotta. Tiedämme jo nyt, että kriisin seuraukset tulevat jäämään monille ihmisryhmille pitkäaikaisiksi. Siksi tarvitsemme nyt pitkän aikavälin ratkaisuja, jotka minimoivat vahinkoja ja mahdollistavat kaikille mahdollisimman nopean toipumisen ja paluun normaaliin. Peruspalvelujen supistaminen kasvattaa jo ennen pandemiaa olemassa ollutta hoito- ja hoivavelkaa.

Ilmastokriisin ja luontokadon pahentuessa emme tule välttymään koronan kaltaisilta kriiseiltä jatkossakaan. On välttämätöntä, että siirrymme julkisten palvelujen jatkuvasta karsimisesta palvelujen pitkäjänteiseen vahvistamiseen kriisinkestäviksi.

 

Helsingillä on mahdollisuus panostaa sote-palveluihin

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä Helsingin sote-palveluiden rahoitus siirtyy kaupungilta valtiolle. Helsingillä on kuitenkin mahdollisuus rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja myös omalla rahalla. Toimivien palveluiden ja aivan perusasioiden kuntoon saamisen kannalta se onkin täysi välttämättömyys.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on usein kyse elämästä ja kuolemasta ja aina elämänlaadusta. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada apua silloin kun tarve vaatii, ja tämä oikeus pätee niin normaali- kuin kriisioloissakin. Elintärkeiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kantokykyä on kasvatettava, ja sen eteen teemme vasemmistoliitossa töitä.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet

Samuel Adouchief ja Meri Valkama



— Lue lisää

16 marraskuun, 2022 | Ajankohtaista

Koskela: Ryhmäpuhe – Jatkuvien ja päällekkäisten kriisien aika edellyttää rohkeutta investoida tulevaisuuteen

11 marraskuun, 2022 | Blogit

Joukkoliikenteen alasajon on loputtava

31 lokakuun, 2022 | Blogit

Rakennetaan joukkoliikenne, joka kuuluu meille kaikille – ei vain harvoille maksukykyisille