Varhaiskasvatuksen vaikean tilanteen taustat ja syyt

Helsinkiläinen varhaiskasvatus on tänä syksynä poikkeuksellisen hankalassa tilanteessa. Vaikka monessa päiväkodissa asiat ovat hyvin, on myös paikkoja, jonne henkilökuntaa on vaikea saada, vaihtuvuutta on paljon ja henkilökunta väsyy. Vanhemmat ovat joutuneet jopa hakemaan lapsia kotiin kesken päivän. Valitettavasti ongelmat eivät ole uusia: ne ovat olleet tiedossa jo pitkään. Asiantuntijat esittävät ratkaisuksi palkkojen korotuksia, työolojen parantamista, pysyvien sijaisten ja tilojen parantamista, kuten myös koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä. Kaikkia näitä tarvitaan, ja Vasemmisto on esittänyt niitä jo vuosia.

Varhaiskasvatuksen tilanne on juuri nyt poikkeuksellisen kärjistynyt. Aloitin vuonna 2015 Helsingin varhaiskasvatuslautakunnan jäsenenä. Olen useasti miettinyt, kuinka paljon sen jälkeen helsinkiläisessä varhaiskasvatuksessa on muuttunut, ja kuinka tilanne kantaa edelleen mukanaan vuosien takaisten päätösten seurauksia.

 

Aliresurssointi ja alimitoitus jatkuvina ongelmina

 

Ennen valtuustokauden 2017 alkua budjeteissa oli käytännössä aina arvioitu lasten määrä kaupungin omassa varhaiskasvatuksessa alakanttiin, ja joka vuosi lasten määrä onnistui olemaan virastolle yllätys: paikkoja ei ollut tarpeeksi, tai niitä tarjottiin tunnin päiväkotimatkan päästä. Useasti sai kuulla, että vanhemmilta oli kysytty voisiko varhaiskasvatuksen alkua lykätä siihen, että paikkoja olisi taas saatavilla. Opin neuvomaan kyselijöitä, että paikkaa kannattaa hakea alkusyksylle, koska tammikuun alusta sopivaa paikkaa voisi olla vaikea saada. Lapsille haluttiin tarjota varhaiskasvatuksen vaihtoehtona kaupungille edullisempaa kerhotoimintaa.

Vasemmisto vaati joka vuosi varhaiskasvatuspaikkojen määrän lisäystä, mutta kaupungin budjetti ja investointikatto tulivat paikkojen lisäämisessä vastaan. Sipilän hallitus päätti rajoittaa subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja suurentaa varhaiskasvatusryhmiä, mutta Helsinki onneksi päätti toisin. Vain kaksi kättä -kansanliike puolusti lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ja pienempiä ryhmäkokoja.

Vuoden 2017 valtuustostrategiassa asiaan otettiin uusi ote, ja varhaiskasvatuspaikkoja rakennettiin vauhdilla tuhansia lisää. Patoutunutta kysyntää oli paljon, ja jokainen uusi paikka oli tarpeen. Samalla aloitettiin koulujen ja päiväkotien laajat peruskorjaukset. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta haluttiin lisätä. Yhtäkkiä kaupungilla oli tarve sadoista uusista varhaiskasvatuksen työntekijöistä ja vuokramenot nousivat kohisten. Varhaiskasvatuksen sijaisuuksia hoidettiin pääasiallisesti Seuren kautta eikä kasvavaan kysyntään pystytty enää vastaamaan kyselemällä sijaisia samalle päivälle. Henkilökunta kulki päiväkodista ja ryhmästä toiseen sijaistamassa toisiaan, suunnitelmallinen toiminta kärsi ja henkilökunta väsyi. Tuli viestejä siitä, kuinka tilat olivat ahtaat ja siirtymiä paljon. Vasemmisto vaati budjettineuvotteluissa ja aloittein lisää pysyviä sijaisia ja parempia päiväkotitiloja.

 

Palkkakartelli ja oikeistolainen talouspolitiikka esteinä palkkojen korottamiselle

 

Vuonna 2018 kävi ilmi, että pääkaupunkiseudulla oli sovittu, ettei kuntien välillä kilpailla varhaiskasvatuksen palkoilla ja keskustelusta syntyi Ei leikkirahaa -kansanliike. Tein aloitteen naisvaltaisten pienipalkkaisten alojen palkkojen korotuksesta ja palkkaohjelmassa aloitettiin varhaiskasvatuksen palkkojen korotukset. Punavihreä hallitus uudisti varhaiskasvatuslakia ja subjektiivinen oikeus sekä pienemmät ryhmäkoot palautettiin koko maahan. Kasvavat vuokrakulut ja tiukka talouspolitiikka vaikeuttivat kuitenkin varhaiskasvatukseen panostamista.

Koronapandemia iski vuonna 2020 myös varhaiskasvatukseen ja henkilökunta joutui tekemään lähityötä usein raskaissa olosuhteissa. Kuormittavan vuoden päälle kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle esitettiin budjettiin lisäleikkauksia, joita Vasemmisto ei voinut hyväksyä ja irtautui budjettisovusta. Vasemmisto jatkoi vaatimuksia kasvatuksen ja koulutuksen lisärahoituksesta. Kun kevään 2021 aikana kävi ilmi, että kaupungin taloustilanne oli ollut ennakoituakin parempi, monet muut puolueet siirtyivät Vasemmiston linjalle ja kaupunki lisäsi myös varhaiskasvatukseen 1,5 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen.

 

Mahdollisuus muutokseen

 

Nyt syksyllä 2021 alan työntekijöiden ja vanhempien pitkäjänteinen toiminta on kantanut hedelmää ja varhaiskasvatus on yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä. Uudessa kaupunkistrategiassa on vihdoin mukana Vasemmiston vaatimus, että kasvavat vuokramenot eivät enää syö kasvatuksen ja koulutuksen rahoitusta. Strategiassa korostetaan lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ratkaisua. Jatkossa on löydettävä myös resursseja näiden tärkeiden tavoitteiden toteuttamiseen. Varhaiskasvatus koskettaa jokaista helsinkiläistä alle kouluikäistä lasta sosioekonomisesta taustasta ja tilanteesta riippumatta, ja sen avulla on mahdollisuus saada aikaan paljon hyvää. Meidän poliitikkojen tehtävä on tehdä se mahdolliseksi.

 

Petra Malin

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen ja kaupunginvaltuutettu



— Lue lisää

16 marraskuun, 2022 | Ajankohtaista

Koskela: Ryhmäpuhe – Jatkuvien ja päällekkäisten kriisien aika edellyttää rohkeutta investoida tulevaisuuteen

11 marraskuun, 2022 | Blogit

Joukkoliikenteen alasajon on loputtava

31 lokakuun, 2022 | Blogit

Rakennetaan joukkoliikenne, joka kuuluu meille kaikille – ei vain harvoille maksukykyisille